Olen tässä viime päivien aikana miettinyt paljon sitä, miksi monissa yrityksissä haaskataan edelleen tuhottoman paljon rahaa pistemäisiin ja huonosti keskenään integroituviin teknologioihin. Lisenssien hankinta- ja ylläpitohinnat nousevat, ylläpitäminen on kallista koska osaajia joudutaan hankkimaan monelta taholta - ja välttämättä kunnon osaajia ei edes ole tarjolla. Valitettavasti tämä on kuitenkin nykypäivää Suomessakin ja ongelma näkyy sitten IT-projektien pitkittymisenä ja korkeina kustannuksina.

Maailma myös muuttuu koko ajan. Dataa syntyy jatkuvasti enemmän ja enemmän. Liiketoiminnan kannalta kilpailukyvyn ylläpitäminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen edellyttää parempaa IT:n ja liiketoiminnan välistä vuoropuhelua. Hyvin usein liiketoiminta esittää tarpeensa ja tekee hankintapäätöksiä - ja yrityksen IT-osasto tai palveluntarjoaja IT-osaston kanssa yhdessä sitten yrittää selvitä tilanteesta.

Jotta yrityksen IT voisi tukea kustannustehokkaasti kaikkia liiketoiminnan tarpeita ja myös kehittää uusia palveluja liiketoiminnan tueksi, tarvitaan strategisia päätöksiä siitä, millaiseen arkkitehtuuriin yrityksen tiedonhallintaratkaisut pääsääntöisesti perustuvat. Mikä on se alusta jolla pyöritetään SAP-palveluja, mikä on tapa toteuttaa kymmenien tai satojen teratavujen EDW-tietovarastoratkaisu? Kuinka liiketoiminta pystyy helposti ja tuottavasti hyödyntämään tätä tiedonhallinta-arkkitehtuuria ja löytämään suuresta massasta dataa sen oleellisen informaation, jonka pohjalta voidaan tehdä operatiivisia ja strategisia päätöksiä?

Strategisia IT-arkkitehtuureihin liittyviä päätöksiä tehdään hyvin usein mielikuvien perusteella ja tunteella - ei järkiperustein tai oikeasti koeponnistamalla erilaisia teknologiavaihtoehtoja. Se on inhimillistä koska päätöksentekijät ovat ihmisiä. Ja mielikuviin tai tunteeseen pohjautuvien päätöksien seuraukset voivat aiheuttaa yrityksille vuosittain miljoonien eurojen lisäkuluja.

Onneksi IT-arkkitehtuurien kehittyminen on tähänkin asti ollut evoluutiota - ei revoluutiota. Tärkeää on katsoa tulevia tarpeita ja tulevia hankkeita. Liiketoiminnan ja IT:n tulee keskustella keskenään ja hankekartan ohella IT-arkkitehtuurista kannattaa rakentaa myös roadmap. Roadmapit eli tiekartat kannattaa rakentaa siten että tulevassa IT-arkkitehtuurissa pyritään yhtenäisempään arkkitehtuuriin, sitä kautta kustannussäästöihin, helpompaan ylläpidettävyyteen, liiketoiminnan itsepalvelumahdollisuuksiin, helppokäyttöisyyteen, tekemisen helppouteen, osaajien parempaan saatavuuteen, parempaan tietoturvaan, korkeampaan käytettävyyteen ja skaalautuvuuteen - ja niin edelleen.

Kaikki isot teknologiatalot Microsoft mukaanlukien tekevät tällaisia arkkitehtuurisuunnitelmia ja roadmappeja. Lisäksi tarvittaessa voidaan rakentaa erilaisia kokonaiskustannuksiin perustuvia arvioita - myös takaisinmaksuajasta.

Olen aina ollut kiinnostunut arkkitehtuureista ja erilaisista teknologioista. Mitä suurempi ja liiketoimintakriittisempi, sitä parempi. Tähän totuin jo työskennellessäni Oraclella ja sama työ on jatkunut vuodesta 2005 lähtien Microsoftin palveluksessa. Ratkaisuarkkitehdin rooliin kuuluu kuunnella asiakasta sekä liiketoiminnan että IT-väen näkökulmasta, miettiä päässään kokonaiskuva, tunnistaa ongelmat ja löytää näille ratkaisut. Tarvittaessa kaikki voidaan demota tai esim. viedä asiakas katsomaan referenssiasiakkaan konesalia ja keskustelemaan siitä, miten vuonna 2012 asioita suuryrityksissä tehdään.

T. Marko