Kun olet kerran vapauttanut itsesi liikkuvaan työhön, niin tiedät hyvin, että inspiraatio ei katso aikaa eikä paikkaa. No, sentään kesken kaverin häiden en ole vielä alkanut kirkossa kaivamaan puhelinta tai läppäriä esiin, mutta muuten on tullut työskenneltyä hyvinkin erilaisissa paikoissa rantatöyräältä kalkkikaivoksen pohjalle.

Kirjoittelen tätä blogipostausta kaarinalaisessa rengasliikkeessä odotellen, että luotettava surffikärryni ja perheenliikutimeni saa alleen suvikumit. Kevät tulee kohisten ja vieressäni istuu muitakin herrasmiehiä nauttien liikkeen tarjoamia aamukahveja autolehtien kera.

 Julkisissa tiloissa tai kulkuneuvoissa vieraita ihmisiä istuu vieressäsi tai takanasi. Tällöin he usein aikansa kuluksi katselevat mielenkiinnolla, josko naapurin näytöllä olisi jotain viihdyttävää tai kiinnostavaa. Ja monastihan sieltä saattaa bongata jonkun merkityksettömän sähköpostin, tutun webbisivun, tiimin muistion tai parhaassa tapauksessa viihdyttävän videon. 

Mutta on myös sisältöä, jota ei ole missään nimessä tarkoitettu vieraiden silmille. Asiakkaasi tai kumppanisi ei varmasti riemastuisi, jos heidän luottamuksellista viestintää silmäilee ulkopuoliset. Tai kuten minulle kerran tapahtui lentokoneessa, että erään suuren yrityksen myyntihenkilö kävi läpi läppärinsä isolla näytöllä asiakkaista kirjoitettuja muistioita, jotka sisälsivät erittäin arkaluontoista analyysiä. Koomiseksi tilanteen teki se, että myös itselläni oli sovittu tapaamisia ko. yritysten kanssa samassa tapahtumassa, ja nenäni edessä minulle suorastaan tyrkytettiin kilpailijan valmiiksi pureskeltua analyysiä.

Mitä asialle voisi tehdä? Oma ratkaisuni oli ns. ”pimp my laptop”. Tilasin kodintekniikkaliikkeen verkkosivuilta kullanhohtavan suojakalvon, jonka pystyy näppärästi sujauttamaan näytön eteen. Tämän jälkeen aivan lähelläkään istuva henkilö ei näe kuin upean kullankeltaisen heijastuksen näytöstäni. Tiedot pysyvät luettavina vain omille silmilleni. Ja varsinkin naispuoliset junamatkustajat ovat ihan ääneen ihailleet muuten niin tylsän näköisen läppärini kauniin kiiltävää näyttöä.

Kannattaa siis uhrata muutama ajatus oman työskentelymukavuuden lisäksi myös siihen, että julkisilla paikoilla läppärin näytöllä olevat luottamukselliset tiedot eivät loista väärille silmille. Tietysti asian toinen puoli on se, että markkinointiesitysten tekeminen PowerPointilla ilman suojakalvojahan on suorastaan suotavaa, mikäli ympärillä on potentiaalista asiakaskuntaa.

Miten lentokone-episodini jatkui? Lieneekö kyse ollut suomalaisesta häveliäisyydestä vai saamastani kotikasvatuksesta, mutta avasin suuni, ja esittelin itseni ja yritykseni vieressä olevalle neiti-ihmiselle, kertoen olevani matkalla samaan tapahtumaan hänen kanssaan. Loppumatkan hänen läppärinsä pysyi kiinni, ja keskustelimme hyvässä hengessä mm. matkustelusta ja maailman parhaista surffikohteista työasiat täysin sivuuttaen.

Matkailu avartaa.